Olen pyrkinyt parantamaan omaa rahankäyttöäni viimeiset 5-6 vuotta. Parikymppisenä tulevaisuuteen varautuminen tarkoitti omalla kohdallani sitä, että murehdin budjetin riittävyyttä pari viikkoa eteenpäin. Kaikki tämän jälkeen tapahtuva oli hämärän peitossa, enkä kokenut siitä minkäänlaista stressiä. Nyt perheellisenä yrittäjänä tulen jatkuvasti tietoisemmaksi elämän epävarmuudesta. Yhteiskunnan suojaverkko on oikeasti aika harvaan kudottua, ja huono onni höystettynä huonoilla valinnoilla saattaa tarkoittaa pahimmillaan loputonta selviytymistaistelua sossun luukulla tai jopa kodittomuutta.
Tästä syystä olen pyrkinyt maksimoimaan säästöjäni, jotta selviäisin kauheimmistakin skenaarioista mahdollisimman kuivin jaloin. Tämän hetkinen koronavirustilanne on viimeistään osoittanut, että hyvä varautuminen on todella tärkeää. Näin yrittäjänä en ole oikeutettu työttömyyskorvauksiin, joten konkurssitilanteessa säästöjen on riitettävä koko toimeentulon kattamiseen. Toki voisin luopua yrittämisestä kokonaan, jolloin olisin taas oikeutettu yhteiskunnan tukiin, mutta pidän yrittämistä niin mielenkiintoisena, että en missään nimessä pysty luopumaan kaikista aktiviteeteistani.
Pitää kuitenkin vielä painottaa, että en pidä itseäni minään säästämisexperttinä. Kateellisena luen oikeiden säästöbloggaajien kuukausiyhteenvetoja 800-1000€ kokonaiskulutuksista. Siis miten tuollainen on mahdollista? Olen monesti yrittänyt päästä tälle tasolle, siinä onnistumatta. Näin alhaisen kulutuksen saavuttaminen vaatii mielestäni liiallista elintason uhraamista. Itselläni 1200-1500€/kk kulutustaso on sellainen, jolloin tuntuu, että elämä ei ole pelkkää kituuttamista, mutta rahaa jää silti vielä hyvin säästöön. Voi käydä välillä ulkona syömässä, omistaa auton ja tehdä satunnaisia hankintoja. Toki tämä on luonteesta kiinni, mutta äärimmäinen kituuttaminen tuntuu itsestäni siltä, että joudun laittamaan elämäni jäähylle. Senttien laskemisesta tulee niin hallitseva osa arkea, että se vie liikaa ajatuksia ja energiaa. Ja jos tulot ovat hyvällä tasolla, niin pitääkö säästämistä edes viedä näin äärimmäisyyksiin? Kuten sanottua, tämä riippuu kuitenkin täysin ihmisestä – tuskinpa omasta tahdostaan pienellä budjetilla elävät kokevat tällaisia tunteita.
Oma säästämiseni on siis tällaista välimallin toimintaa. En kituuta, mutta en myöskään tuhlaa samaa tahtia kuin valtaosa oman tuloluokkani ihmisistä (näin mutulla heitettynä). Viime vuonna säästämisasteeni oli noin 30% nettotuloistani laskettuna. Muutaman viime kuukauden aikana tuloni ovat kasvaneet sen verran, että tämän vuoden puolella säästämisasteeni on jo 40%.
Miten siis säästää rahaa? Listaan tähän 5 tärkeintä keinoa, joita itse käytän kitkemään kulutustani.
Hae oikea mindset
Oikean ajattelutavan löytäminen on mielestäni tärkein asia säästämisessä. Samaan tapaan kuin laihduttamisessa, niin myös säästämisessä tulee jojoilua ja retkahduksia, jos ei saa sisäistettyä sen perimmäistä tarkoitusta. Motivaation on oltava sisäistä, sillä muuten säästämistä (tai laihduttamista) jaksaa toistaa mekaanisesti muutaman viikon, jonka jälkeen vanhat tavat vievät mukanaan.
Itse sain oikeasta ajattelumallista kiinni ensimmäisen kerran luettuani Pasi Havian, Ville Lappalaisen ja Antti Rinta-Lopin kirjoittaman kirjan ”Erilainen ote omaan talouteen”. Kirjailijat perustelivat loistavasti, että miksi säästäminen kannattaa, ja saivat näin kyseenalaistamaan turhaa kulutusta.
Luin kirjan 6 vuotta sitten, ja itselläni tuo mindsetin hakeminen on silti vieläkin hieman vaiheessa. Olen pystynyt kitkemään ison osan turhasta kulutuksesta pois, mutta välillä saatan silti retkahtaa, ja tehdä harkitsemattomia hankintoja. Sopivan elintason löytäminen on vaikea tehtävä. Sen olen kuitenkin huomannut, että kun mennään 1200 euron kuukausikulutuksen yli, niin jokaisen tuhlatun euron tuoma lisäarvo elintasoon on aiempaa pienempi. Elintason nostolla on siis laskeva rajahyöty.
Siihen olen tyytyväinen, että menen jatkuvasti parempaan suuntaan – esimerkiksi maaliskuussa kulutin vain 1191 €. Pienen lapsen isänä ja suuremman osan perheemme menoista maksavana pidän tuota erinomaisena suorituksena.
Kirjaa kulut ylös ja pohdi kriittisesti hankintojen tarpeellisuutta
Kirjaamalla tarkasti kaikki kulut ylös löytää takuuvarmasti täysin turhia kulueriä. Normaalissa arjessa kuluille sokeutuu niin pahasti, että ne saattavat juosta vuosikausia ilman, että niihin kiinnittää sen suurempaa huomiota. Ylöskirjaamisen jälkeen jokainen visanvingutus kannattaa arvioida jälkikäteen esimerkiksi 1-4 viikon välein. Alussa arviointia kannattaa suorittaa tiheämmin, kun kulutukselle vasta haetaan uutta suuntaa. Ovatko kaikki tehdyt hankinnat ja ostetut lounaat olleet oikeasti pakollisia? Yksityiskohtaisella ja objektiivisella arvioinnilla löytää paljon sellaisia menoja, jotka eivät oikeasti ole pakollisia.
Itse kirjaan kaikki kulut jälkikäteen ylös Exceliin ja arvioin samalla niiden tarpeellisuuden. Samassa Excelissä pidän kuukausibudjettia, johon kirjaan kaikki pakolliset kiinteät kulut. Kaikki tämän ylittävät menot ovat käytännössä tuhlausta – toki uusien vaatteiden sun muiden hankkiminen on pakollista, mutta ilman näitäkin selviäisin hengissä ja pysyisin sateelta ja viimalta suojassa.
Kirjaa hankinnat ylös ja harkitse 30 päivää ennen ostoa
Kirjaan aina kaikki hankintaideat ylös ja hauduttelen niitä tällä listalla vähintään 30 päivää ennen mahdollista ostoa. Tässä ajassa kulutushimot ehtivät yleensä laantua, jolloin hankinnan tarpeellisuuden arviointi onnistuu helpommin. Annan itselleni mahdollisuuden parin erilaisen hankinnan tekemiseen per kuukausi. Esimerkiksi toissakuussa ostin hiiliteräspaistinpannun, kun menetin hermoni aina rikki meneviin teflon-pannuihin. Hiiliteräspannun pitäisi kestää hyvässä käytössä ainakin kymmenen vuotta, niin samalla tämä on todella ekologinen ja vastuullinen hankinta.
Tosin viime kuussa hankin vaatteita 500-600 eurolla (uudistin vaatekaappiani pitkästä aikaa), joten se siitä säästämisestä. Toisaalta suunnittelin vaatehankinnat niin, että selviän mahdollisimman pienellä vaatemäärällä. Katsoin, että vaatteet sopivat mahdollisimman moneen tilanteeseen ja värit mätsäävät keskenään. Vihaan muutenkin turhaa rojua, joten pyrin tästäkin syystä pitämään vaatekaappini mahdollisimman minimalistisena. Hankin erilaisia vaatekappaleita ainoastaan 3-4 kappaletta kutakin ja käytän näitä niin pitkään, että ne ovat joko niin reikiintyneitä tai muuten vain niin kuluneita, että en kehtaa niillä enää liikkua.
Kilpailuta kaikki mahdollinen
Kilpailuttamalla saa poimittua helpoimmat voitot, kun ei välttämättä tarvitse luopua mistään. Jatkuvien palveluiden (vakuutukset, puhelinliittymä, viihdepalvelut jne.) lisäksi kannattaa tuotteita ostaessa käyttää aikaa hintojen vertailuun. Hintojen lisäksi kannattaa vertailla myös ominaisuuksia, sillä näin pystyy yleensä poimimaan hinta-laatusuhteeltaan parhaimman tuotteen tai palvelun. Tämä tuo tuotteelle pidemmän elinkaaren, jolloin kuukausikohtaiset kustannukset laskevat.
Aloita säästäminen heti
Kaikenlaisen optimoinnin jälkeen tässä on ehkä se tärkein askel: aloita säästäminen välittömästi. Älä siirrä sitä huomiseen tai ensi viikkoon. Muuten tässä käy perinteiset, ja harmittelet muutaman vuoden päästä, kun olisit voinut tässä ajassa säästää jo monta tonnia. Oikein kuvottaa ajatella, että olisin itsekin saanut helposti 50-100k ylimääräistä säästöön, jos olisin ollut yhtä valaistunut jo parikymppisenä. Säästöt kertyvät muutenkin yllättävän nopeasti – jatkuvasti sitä yllättyy itsekin, kun säästöjä on yhtäkkiä kertynyt paljon enemmän kuin on kuvitellut.
Itse pidän osakkeiden lisäksi myös säästämääni käteistä rahaa Nordnetissä (avaa asiakkuus tästä). Asiakkuuden avaaminen on maksutonta ja arvo-osuustilillä voi säilyttää käteistä rahaa ilman minkäänlaisia kuluja – Nordnetissä on myös pankkien tapaan 100 000 euron talletustakuu, joka korvaa asiakkaan tilillä olevat varat Nordnetin maksukyvyttömyystilanteessa. Olen laittanut Nordnetiin joka kuukauden alussa toistuvan automaattisiirron. Pyrin tällä saavuttamaan sellaisen ajattelumallin, että tuo säästösumma on yhtä pakollinen kuin vuokranmaksukin. En siis jousta siitä kuin äärimmäisessä hädässä. Säästösumma kannattaa valita budjetoinnin perusteella, jotta se on myös realistista saavuttaa joka kuukausi.
(”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”)
Säästäminen kulkee käsi kädessä sijoittamisen kanssa, sillä rahoja on turha makuuttaa tilillä turhanpanttina, kun sille voi hankkia myös tuottoa. Aivan kaikkea ei kannata kuitenkaan sijoittaa, vaan Nordnetissä on hyvä pitää erillistä hätäkassaa yllättävien elämäntilanteiden, kuten työttömyyden, varalta. Usein suositellaan 3 kuukauden hätäkassaa, mutta oma kassani on tällä hetkellä 7 kuukauden menojen suuruinen.
Hätäkassan säästämisen jälkeen voikin sitten aloittaa sijoittamisen. Nordnetin Kuukausisäästösopimus on tähän loistava palvelu, sillä Nordnet toteuttaa säästösopimuksen mukaiset ostot puolestasi kuukausittain. Tämä tekee säästämisestä ja sijoittamisesta todella helppoa, sillä näin kaikki on automatisoitua: raha liikkuu pankista automaattisesti Nordnettiin ja Nordnet tekee sijoitukset automaattisesti puolestasi. Aikaa joudut käyttämään vain siihen, kun valitset rahastot, joita haluat kuukausisäästösopimuksen puitteissa ostaa. Itse suosittelen tutustumaan ETF:iin eli indeksiosuusrahastoihin, joiden tuotto/kulusuhde on äärimmäisen hyvä (tästä lisää myöhemmin). ETF-kuukausisäästösopimuksen palvelumaksu on 2,5€/kk – rahastoissa se taas on pyöreä 0€.
Lopuksi
Miten rahaa kannattaa siis säästää? Aivan ensimmäisenä on välttämätöntä muokata oma ajattelumallinsa sellaiseksi, että pitkäjänteinen säästäminen ylipäätään on mahdollista. Tämän jälkeen on tärkeää seurata tekemiään ostoksia aivan yksittäisten kulujen tasolla, jotta pystyy hiljalleen optimoimaan kulutustasoaan alhaisemmaksi. Optimointiin kuuluu sekä a) täysin turhan kulutuksen tunnistaminen ja eliminoiminen b) pakollisten kulujen kohdalla terveen harkinnan käyttäminen, jotta saa rahoilleen täyden vastineen.
