Osakesijoittamisen aloittaminen on yksi parhaista päätöksistä, jonka voit itsellesi tänään tehdä. Osakesijoittaminen on syy siihen, miksi ”rikkaat rikastuu” ja miksi ”raha menee rahan luo”. Asia ei johdu varakkaiden DNA-ketjusta löytyvästä poikkeamasta eikä kyseessä ole suomenruotsalaisten salajuoni, vaan tämä johtuu puhtaasti siitä, että rikkaat osaavat laittaa rahan tekemään töitä puolestaan. ”Töitä tekemällä ei rikastu” on siltä osin totta, että jos työntekoon ei yhdistä sijoittamista, tulee jäämään varallisuuden kehityksen suhteen auttamattomasti sijoittavaa vertailuryhmäänsä jälkeen. Ilman sijoittamista ei myöskään voi koskaan nauttia täysin rinnoin vapaaherran elämästä, sillä varallisuus alkaa laskea välittömästi palkkatöiden lopettamisen jälkeen, kun ainoa tulovirta katkeaa. Sijoittajat sen sijaan saavat jatkuvasti tulovirtaa osingoista, jolloin riippumatossa loikoilu onnistuu parhaimmillaan ikuisesti. ”Rahaa ei saa hautaan mukaan”, mutta väitän, että eläkkeestä nauttiminen on hieman mukavampaa, kun ei joudu budjetoimaan rahojaan erilaisilla eliniänennusteilla.

Osakesijoittaminen ei pienituloisellakaan ole pidemmän päälle penneillä pelaamista, sillä Einsteininkin mukaan korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme. Otetaan esimerkkinä 30-vuotias kaveri, joka aloittaa sijoittamisen nollapääomalla. Rahaa sijoitetaan sen vuoksi, että voi jäädä mahdollisesti hieman aiemmin eläkkeelle, eikä joudu eläkkeellä ollessa murehtimaan rahan riittävyydestä. 200€ kuukausisäästöllä ja 5% markkinatuotolla pääomaa on kasassa 30 vuoden jälkeen 163 740€ (kaaviot otettu Seligsonin tuottolaskurista):

Osakesijoittaminen: kaavio 30 vuoden tuotosta

Entä jos sama kaveri olisi aloittanut säästämisen jo 20-vuotiaana? 10 vuoden lisäaika nostaisi pääoman jo lähes 300 000 euroon!

Osakesijoittaminen: kaavio 40 vuoden tuotosta

30-vuotiaana sijoittamisen aloittavan pitäisi säästää lähes 400 euroa kuukaudessa, jotta kasassa olisi 60-vuotiaana yhtä suuri summa. Vertailun tarkoituksena ei ole masentaa myöhäisherännäisiä, vaan tuoda esille se seikka, että miksi raha tulee rahan luo. Tuotto on sitä suurempi, mitä enemmän pääomaa on kasassa. Molemmissa kaavioissa on selkeästi nähtävillä, että vaikka kuukausisäästö pysyy koko 30 vuoden ajan samana (200€/kk), niin tuottojen kehitys kasvaa aikaa myöden aivan selkeästi (jos pylväiden päältä vetäisi viivan, niin se ei suinkaa olisi suora, vaan selkeästi kaareutuva – tämä on tulosta korkoa korolle -ilmiöstä).

Laskelmissa käytetty 5% tuotto-odotus on varmastikin realistinen. Esimerkiksi USA:n S&P500 -indeksi on tuottanut viimeisen 90 vuoden aikana 8-10 prosenttia vuodessa (S&P 500 -indeksi kuvaa USA:n pörssin 500 suurimman yrityksen kurssikehitystä). Huomioin kuitenkin tuotto-odotuksessa inflaation vaikutuksen eli käytän reaalituotto-odotusta (näin molemmissa laskelmissa sijoitusajan lopussa näkyvä loppusumma on ostovoimaltaan yhtä suuri nykypäivän rahassa). Lisäksi pitää huomioida, että esimerkiksi Suomen pörssiin sijoittava ei saa yhtä suurta tuottoa, joten laskelmia on hyvä korjata hieman alaspäin, jotta saadaan mahdollisimman realistinen kuva.

Millainen johtopäätös tästä kaikesta voidaan vetää? Osakesijoittaminen kannattaa aloittaa saman tien! Ennen pörssiin syöksymistä on kuitenkin hyvä hoitaa perustiedot kuntoon. Miten osakemarkkinat ylipäätään toimivat?

Miten osakemarkkinat toimivat?

Monella on sellainen erikoinen käsitys osakesijoittamisesta, että se olisi jotenkin onnenpeliä. Jos sijoittaminen olisi onnenpeliä, niin silloin koko yhteiskunta seilaisi tuurilla. Osakesijoittamisen tuotot perustuvat kannattavaan liiketoimintaan, kuten perustuu myös kaikkien yksityisellä sektorilla työskentelevien työpaikatkin. Osakesijoittajat ovat niiden yhtiöiden omistajia, joiden osakkeita he ovat ostaneet – aivan samaan tapaan kuin joku osakeyhtiön kautta operoiva metallialan yrittäjä, joka työllistää pajallaan muutaman hengen. Toki liiketoiminta on sekä suuruusluokkansa että luonteensa puolesta hyvin erilaista pörssiyhtiöllä ja yksityisellä osakeyhtiöllä, mutta lainalaisuudet ovat kuitenkin samat: liiketoiminnan on oltava kannattavaa, jotta toiminta voi jatkua. Ja tästä voitosta jaetaan osingot, joita osakesijoittajat kerran vuodessa nostavat.

Osakesijoittamisen tuotot perustuvat sekä osinkoihin että osakkeen arvonnousuun. Investopedian mukaan S&P500 -indeksin keskimääräinen osinkotuotto on ollut keskimäärin 3-5 prosenttia. Aiemmin kerroin kuitenkin, että osaketuotto on ollut 8-10% – loppuosa tuotosta on näin ollen syntynyt osakkeiden arvonnoususta. Tuotot tulevat siis joko osingoista tai arvonnoususta, mutta mistä tuotot loppujen lopuksi tulevat? Aivan oikein, kannattavasta liiketoiminnasta. Mitä paremmat yhtiön kasvunäkymät ovat, sitä enemmän tuottoja on odotettavissa.

Hyvien kasvunäkymien mukana tulee esille kuitenkin se pörssin toinen puoli – eli riski. Tuottopotentiaali on sitä suurempi, mitä enemmän sijoituksella on riskiä. Tästä syystä esimerkiksi asuntosijoittamisen tuotto on osakesijoittamista alhaisempi, sillä asuntomarkkinoilla riski on pienempää. Pörssi saattaa syöksyä lyhyessä ajassa 50% alaspäin, mutta vastaavaa heilahtelua ei asuntomarkkinoilla esiinny. Esimerkiksi Kauppalehti uutisoi näin koronatilanteen alla, että osa asuntosijoittajista odottaa jopa kaksinumeroista laskua asuntojen hintoihin, mutta mm. Danke Bankin ennusteen mukaan hinnat laskevat 1 prosentin ja Hypon mukaan 2 prosenttia. Samaan aikana Helsingin pörssin kehitystä kuvaava OMX Helsinki 25 -indeksi romahti noin 30% koronaviruksen aiheuttaman talousshokin vuoksi. Mitä enemmän riskiä, sitä enemmän tuottoa – ja samalla myös isompaa varianssia eli vaihtelua kurssikehityksessä.

Riski tuo mukanaan kysymyksen, että mitä sitten pitäisi ostaa, jotta keskituottoon olisi mahdollista päästä? Riskiä pystyy näet tasaamaan, ilman että sillä olisi merkittävää vaikututusta tuotto-odotukseen. Riskiä tasataan hajauttamisen avulla. Sijoituksia voidaan hajauttaa:

  • Maantieteellisesti. Ostetaan osakkeita eri maista ja eri maiden pörsseistä.
  • Eri toimialoille. Samalla toimialalla toimivien yritysten kurssit käyttäytyvät usein samankaltaisesti finanssikriisessä, joten osakkeita kannattaa ostaa eri toimialoilta. Esimerkiksi lentoliikenteellä ja ravintola-alalla on mennyt todella huonosti koronatilanteen seurauksena: mikäli kaikki sijoitukset olisivat olleet näiden alojen yrityksissä, olisi käynyt todella huonosti. Sen sijaan defensiivisten osakkeiden kurssit eivät erilaisissa kriiseissä romahda samaan tapaan. Helposti ymmärrettävä esimerkki defensiivisen toimialan yrityksestä on tilitoimisto: yritykset tarvitsevat samaan tapaan kirjanpitopalveluja, oli sitten lama päällä tai ei. Ihmisten on myös syötävä ja käytettävä puhelintaan, joten elintarvikealan yritykset ja operaattorit ovat myös defensiivisiä yhtiöitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö kyseisten alojen kurssit voisi romahtaa, mutta pienemmällä stressillä tällaisilla osakkeilla kuitenkin selviää.
  • Ajallisesti. Kaikkia sijoituksia ei kannata tehdä kerralla, jos pääomaa on vähänkin enemmän käytettävissä. Ajallinen hajautus on yksi parhaimmista riskintasaajista, sillä näin ei koskaan osteta osakkeita pelkästään kurssihuipun aikana.

Uskon, että hajauttamisen puute on johtanut niihin uskomuksiin, että osakesijoittaminen olisi onnenpeliä. Katsotaanpa vaikka Helsingin pörssin indeksin kehitystä vuodesta 1987 vuoteen 2012:

Osakesijoittamisen aloittaminen: Helsingin pörssin tuotto välillä 1987-2012

En löytänyt graafia, joka ulottuisi vuoteen 2020 asti, mutta kuvaajassa näkyvien vuosien 1999 ja/tai 2007 kurssipiikkien aikana sijoituksensa tehnyt olisi päässyt voitolle vasta vuonna 2015! Ajallisesti hajauttanut taas olisi kyllä tehnyt ostoja molempien kurssipiikkien aikana, mutta koska hän ei laittanut munia yhteen koriin, niin osakesalkku olisi plussan puolella mahdollisesti jo 1-3 vuoden jälkeen kurssiromahduksesta (aika riippuu keskikurssista, salkun sisällöstä jne, mutta näin havainnollistamisen vuoksi).

Itse ostan ETF-rahastoja joka kuukausi Nordnetin kuukausisäästöpalvelun avulla, jonka ansiosta kurssikehityksellä ei ole itselleni käytännössä mitään väliä. Kun katsotaan aiempaa kuvaajaa, niin vuonna -87 sijoittamisen aloittanut olisi ehtinyt ostaa 10 vuotta hintatasolla, joka on alle 1200 pisteen, johon kurssit laskivat vuoden -99 pörssiromahduksen seurauksena. Kuvaajasta näkee myös syyn sille, miksi aina sanotaan, että osakemarkkinoilta kannattaa vetäytyä, kun naapurit tai taksikuskit alkavat selittää osakesijoittamisesta (ilman mitään pahaa sanottavaa naapureita tai taksikuskeja kohtaan). Pörssiin alkaa virrata sellaista rahaa, jota siellä ei muutoin näkyisi, jonka seurauksena kurssikehitys kiihtyy voimakkaasti. Kehitys on kuitenkin pohjautunut odotuksiin (sijoittajat hakevat äkkirikastumista) eikä reaalitalouden kehitykseen, joten kurssit romahtavat yhtä nopeasti kuin ne ovat nousseetkin. (Tämä on luonnollisesti hyvin vahva yksinkertaistus.)

Valmistaudu sijoittamiseen oikein

Osakkeisiin sijoittavan on hyvä valmistautua aiheeseen kunnolla ennen ensimmäisen sijoituksen tekemistä. Ensinnäkin on hyvä valmistella jonkinlainen ylätason sijoitusstrategia, jotta osakesijoittaminen ei mene umpimähkään räiskimiseksi. Pohdi ainakin kolmea seuraavaa asiaa:

Sijioitatko osakkeisiin, rahastoihin vai kenties jatkuvasti suosiotaan nostaviin ETF-rahastoihin eli indeksiosuusrahastoihin?

Sijoitan itse ETF:iin ja tätä suosittelen myös uusille sijoittajille. Syynä tähän on puhtaasti se, että ETF-rahastoilla saa hyvin pitkälti saman tuoton kuin indeksistä, jota se jäljittelee. (Indeksisosuusrahastot toimivat lyhyesti esitettynä niin, että ne pyrkivät jäljittelemään jonkun ennalta määrätyn pörssin indeksiä ja hakemaan vastaavaa tuottoa. Rahastot sisältävät siis kyseisessä pörssissä noteerattuja osakkeita.) Sijoittaisin suoriin osakkeisiin, jos uskoisin saavani näin parempaa tuottoa kuin pörssissä keskimäärin saadaan – tämä tarkoittaisi siis sitä, että minun pitäisi tehdä keskimääräistä sijoittajaa parempia päätöksiä. Rahoituksen teoriaan kuuluu kuitenkin täydellisen informaation periaate, jonka mukaan kaikki sellainen tieto, joka on saatavilla, on jo hinnoiteltuna osakkeen hintaan. Näin sijoittaja ei pysty tekemään sellaisia päätöksiä, joilla voisi saavuttaa etua muuhun markkinaan nähden, koska oletetaan, että kyseinen tieto on jo hinnoiteltuna osakekurssissa. Henkilökohtaisena mielipiteenäni uskon, että tämä pitää paikkansa suurempien yhtiöiden kohdalla, joita seuraa useita analyytikkoja, jotka laativat jatkuvasti julkisia ennusteita kyseisten osakkeiden kurssikehityksestä. Pienempien yritysten kohdalla tietoa ei ole niin paljon tarjolla, joten uskon, että näistä voi löytyä sijoituskohteita, joiden osakekurssi ei vastaa todellista arvoa. Ja vaivaahan osakemarkkinoita erilaiset ihmisten käyttäymisestä johtuvat harhatkin, jotka sotivat täydellisen informaation olettamaa vastaan, kun päätöksiä tehdään järjen sijaan tunteella.

Itse sijoitan S&P 500 -indeksiä jäljittelevään ETF:ään sekä MSCI World -indeksiä jäljittelevään ETF:ään. Voin siis odottaa S&P 500 -indeksiä jäljittelevälle ETF:lle samaa tuottoa kuin USA:n pörssin 500 suurinta yritystä keskimäärin keräävät – historiallisesti se on ollut aiemmin mainittu 8-10 prosenttia, mutta kuten jokaisessa sijoituslehtisessä mainitaan, niin historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

Kuinka pitkä sijoitushorisonttisi on?

Aloitin itse osakesijoittamisen juuri sillä väärällä tavalla, ja ostin suoria osakkeita ilman riittävää aiheeseen perehtymistä. En myöskään pohtinut ennalta, että kuinka kauan aion kyseisiä osakkeita pitää osakesalkussani. Tästä johtuen myin ja ostin osakkeita aivan miten sattuu, ja maksoin aivan turhaan piensijoittajalle kalliita transaktiokuluja.

Nykyinen strategiani on se, että pyrin unohtamaan ostamani arvopaperit heti oston jälkeen. Pyrin siis pitämään sijoitushorisonttina vähintäänkin 20-30 vuotta. Sijoitan turvatakseni eläkkeeni, joten myyntejä aion tehdä aikaisintaan sitten, kun haluan siirtyä työelämästä sivuun, ja tarvitsen pääomaa elämiseen.

Suosittelen uusille sijoittajille tällaista mahdollisimman pitkää sijoitushorisonttia. Kuten aiemmin kerroin, niin osakemarkkinoilla vallitsee täydellinen informaatio – tästä syystä voidaan ajatella, että et voi omilla päätöksilläsi saavuttaa etua muihin nähden. Turha osakkeiden veivaaminen on siis turhaa, koska isolla osalla se perustuu muutenkin tunteisiin. Ja tämä erityisesti siinä tapauksessa, jos sijoitat jatkuvasti lisää pääomaa osakemarkkinoille. Kuukausisäästäjä saa pörssiromahdusten aikaan ostettua lisää osakkeita halvemmalla hinnalla, joten kurssivaihteluilla ei ole niin suurta vaikutusta. Ja jos sijoitushorisonttina on loppuelämä, niin kurssit ehtivät varmasti siinä ajassa toipua – ellei sitten markkinatalous kaadu, ja siirrymme johonkin Mad Max -dystopiaan. Lisäksi pitkän sijoitushorisontin puolesta puhuu se, että tulevaisuuden ennustaminen on melko vaikeaa touhua: tästä johtuen hutimyyntejä tulee aika tavalla, jos alkaa ennustamaan mahdollista kurssiromahdusta. Ja kun se romahdus tulee, niin missä vaiheessa myyt? Entä jos hankkiudutkin arvopapereistasi eroon kurssin pohjalukemissa?

Muista, että osakesijoittaminen sisältää riskiä

Kuten sanottua, tuotot riippuvat riskistä – mitä enemmän riskiä, sitä suurempi tuotto-odotus. On siis hyvä tiedostaa, että osakesijoittaminen sisältää luonnostaan paljon riskiä. Liian kovasta riskinotosta saattaa seurata koko sijoitetun pääoman menettäminen. Riskiä pystyy kuitenkin tasaamaan hyvällä valmistautumisella ja riittävällä hajautuksella. Älä koskaan osta mitään sellaista arvopaperia, jonka luonnetta et ymmärrä. Tiedosta myös osakemarkkinoiden volatiili luonne, eli ole valmis kurssilaskuihin. Äläkä vain poistu ensimmäisen kurssiromahduksen jälkeen markkinoilta, sillä romahdukset kuuluvat pelin luonteeseen. Tasaisesti sijoituksia tekevä saa kyllä palkkion sitoutumiselleen.

Arvopapereiden osto käytännössä

Miten arvopapereiden osto tapahtuu käytännössä? Aivan ensimmäisenä avaa tili Nordnettiin tai johonkin muuhun arvopaperivälitystä harjoittavaan palveluun. Tilin avaamisen ja talletuksen tekemisen jälkeen voit aloittaa kaupankäynnin. Katsotaan seuraavaksi miten kaupankäynti tapahtuu ETF:iin ja osakkeisiin.

(”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”)

Kuukausisäästösopimus on kätevin tapa ETF:ien ostamiseen

Kuukausisäästösopimuksen tekeminen onnistuu Nordnetin hallintapaneelista kohdasta Sivuni → Kuukausisäästösopimus → Aloita säästäminen ETF:iin. Sopimusta avatessa valitaan ETF:t, joihin haluaa säästää, toivottu säästösumma ja useamman ETF:n tapauksessa osuudet, joilla haluaa kutakin osakkeita ostaa. Alla on kuva omasta sopimuksestani:

Kokonaissäästösummani on 400€/kk, josta käytän 70% S&P 500 -indeksiä jäljittelevään ETF:ään ja 30% MSCI World -indeksiä seuraavaan ETF:ään. Nordnet toteuttaa ostot joka kuukauden 5. päivä puolestani, joten olen asettanut pankkiini joka kuukauden alussa tapahtuvan 400€ toistuvaissiirron. Näin en joudu tekemään mitään sijoittamisen eteen, vaan kaikki tapahtuu automaattisesti. Huomaa kuitenkin, että koska ETF:illä käydään kauppaa kokonaisilla osuuksilla, niin lopullinen kauppasumma saattaa olla tuota 400 euroa suurempi (max 10%) tai pienempi. Viime kuussa oheisen kuukausisäästösopimuksen puitteissa toteutunut kauppa oli arvoltaan 414,90€, joten toteuma oli 14,90€ asetettua summaa suurempi. Aseta siis toistuvaissiirtoon vaikka tuo 10% ekstraa kuukausisäästösopimuksen summaan nähden. Huomaa myös, että kuukausisäästösopimuksesta peritään palvelumaksuna 2,5€/kk/sopimus.

Huomautuksena vielä, että tämä ei ole sijoitussuositus, vaan kerron vain sijoitukseni tarkemmin, jotta artikkelista irtoaa jotain konkreettista tarttumapintaa. Jokainen tehkööt itse omat sijoituspäätöksensä.

Osakkeiden osto

Osakkeita voit ostaa etsimällä ensin haluamasi yhtiön näkymän ja painamalla ”Osta”-painiketta. Avautuu näkymä, josta voit valita kuinka monta osaketta haluat ostaa ja millä hinnalla. Alla on kuva KONE Corporationin yhtiönäkymästä. Olen ostamassa 10 osaketta 60,38€ osakekurssilla. Välityspalkkion kanssa osto maksaisi 612,80 euroa.

Kurssiksi asettuu automaattisesti viimeisin kaupankäyntikurssi, jolla kauppa toteutuu. Ostovalikon vieressä näkyy lisäksi reaaliajassa päivittyvät tarjoustasot:

Moni on saattanut kuulla ”osto- ja myyntilaidoista” – nämä tarjoustasot kuvaavat juurikin niitä. Alhaisin hinta, jolla joku on tällä hetkellä myymässä Koneen osakkeita, on 60,38€/kpl – tämä hinta asettui automaattisesti ostokurssiksi, kun painoin aiemmin ”Osta”-painiketta (kuva tästä ylempänä). Tällä hinnalla on myynnissä yhteensä 325 osaketta. Saisin siis täytettyä ostotoimeksiantoni välittömästi.

Lopuksi

Osakesijoittaminen on pääsylippu, jolla pääset nauttimaan Einsteininkin puhumasta maailman kahdeksannesta ihmeestä eli korkoa korolle -ilmiöstä. Sen aloittaminen onkin yksi parhaista päätöksistä, jonka voit henkilökohtaiselle taloudellesi – ja tulevaisuuden minällesi – tehdä. Muista kuitenkin valmistautua kunnolla ennen sijoittamisen aloittamista. Ota perusteista selvää ja laadi vähintäänkin yleistason sijoitusstrategia.

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *